No aamu alkoi taas aikaisella herätyksellä, aamiaisella ja perinteisellä aamuhärdellillä, jonka jälkeen pääsimme kuin pääsimmekin taas matkaan.
Sää oli hieman kylmä mutta auringon noustua korkeammalle asia muuttui nopeasti. Heti Phakdingin jälkeen kohtasimme pienoista ruuhkaa joka kuitenkin hieman väheni iltapäivää kohti. Heti alkumatkasta näimme myös paikallisen rakennustyömaan, jossa oli karmit paikoillaan mutta seinäkivien tasaiseksi nakuttaminen oli hieman vaiheessa.
Matka jatkui hienoissa maisemissa lumihuippujen vilahdellessa vuorten takaa ja joen pauhatessa vieressä tai alla ylittäessämme pitkiä riippusiltoja. Lounas napaan jonka jälkeen kohti Namche Bazaariin johtavaa nousua. Riippusiltoja, pitkiä portaita ja sitten vasta se varsinainen nousu. 3000 metriä rikki ja ensimmäiset näkymät Everestille ja Lhotselle. Tosin pieni pilkahdus mutta näkymä siltikin. Enää 300 metriä Namcheen ja päivän trekkiosuus ohi.
Melkein. Heti kun saimme tavarat lähdimme toveri Veikkolaisen kanssa tutustumiskierrokselle kylään. Kiipesimme ylös, hieman seikkailua siellä, tulimme alas jonka jälkeen takaisin ylös ja alas. Ilman ohuus näkyy hyvin portaita kävellessä hengästymisenä ja pulssin nousuna todella helposti. Syömään.
Ja taas seikkailemaan. Tutustuimme hieman paikalliseen kauppakatuun ja selvisi myöhemmin illalla että hintojen nousu on ollut hurjaa parissa kuukaudessa täällä. Pullollinen vettä maksoi vielä pari kuukautta sitten alle 50 rupiaa ja nyt se maksaa jo 100 rupiaa per pullo. Joten turismi on muuttanut tätäkin kylää jonkun verran ja rakentaminen jatkuu koko ajan.
Ja nyt nukkumaan mennessä ilman ohuuden huomaa kun itsestään täyttyvä makuupussi ei täyty.
Ryhmän jäsenillä ei mitään suurempia oireita vaikka nousua tuli aika reilusti yhdelle päivälle.
Mutta loppuun on pakko vielä tokaista.
Täällä Teppo Laurio, Nepal.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti