Tänään lähdimme ensimmäistä kertaa perääntymään. Laskeuduimme Kumbun laaksosta Kohti Dingbochea, jossa nautimme juhlalounaan, pizzaa ja kokista. Sieltä nousimme kohti Chukumia joka on viimeinen pysähtyminen ennen Island Peakin B.C. Päivä oli leppoisaa vaihtelua edellisen päivän koettelemuksille. Aamupäivällä pysähdymme pienen yakitilan pihalle nauttimaan teetä ja henkeäsalpaavasta näköalasta Ama Dablamille. Jannekin pääsi vihdoin kuvaamaan kaunista vuoripuroa. Vaihtoehtoinen reitti olisi kulkenut Kangmanha-solan kautta 5535 metrissä, päätimme kuitenkin yhteistuumin kulkea pidempää, mutta helppokulkuisempaa reittiä Khumbu laakson kautta.Illallisen aikana saimme hiukan tuntumaa tositoimiin. Pimeys oli jo laskeutunut kun otsalamppujen saattue lähestyi majataloa ja erittäin ryytynyt Island Peakiä huiputtanut saksalaisporukka liittyi seuraamme. Parin päivän päästä olemme toivottavasti, samassa tilanteessa ;)
Hoidimme iltatoimet ulkona, tähtitaivas oli tyrmäävä, tähdenlennot risteilivät taivaalla, arvaatte varmasti mitä toivoimme.
Maanantai aamu valkeni aurinkoisena ja lämpimänä. Nautimme aamuteen ulkosalla, harvinaista herkkua. Aamu-unisille tarjottiin aamutee sänkyyn. Muuten päivä on mennyt leppoisasti leväten auringossa. 
Samuli on koko päivän virittänyt kiipeilyvälineitä ja piti meille alustavan huiputusbriifauksen.Jokapäiväset askareet tuntuvat näillä korkeuksilla välillä haasteellisilta. Kävimme tänään ensimmäistä kertaa pesulla sitten Namche Basarin, ämpäri kuumaa vettä kivellä ja huimat maisemat ympärillä. Hampaitten pesu tukkoisella nenällä vaatii hiukan näppäryyttä, haukkaus ilmaa ja harjaus. Silti tuntuu että happi loppuu.
Täällä asiat ovat muuten paremmin kun hyvin, mitä nyt sairasttellaan eriasteisia flunssia ja vatsavaivoja. Henki on hyvä ja tunnelma tiivistyy. Huomenna jatkamme perusleiriin ja siitä sitten huipulle..... Kiitos kaikista kannustusviesteistä. Terkkuja ja haleja kaikilta kaupuailta,
Mia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti