Nyt on tasan kaksi viikkoa kotiinpaluusta. Mielenkiintoista ja onnellista oli, että pimeän ja märän kauden jälkeen lumi tuli kanssani Lappiin. Ajaessamme Rovaniemen kentältä kotiin alkoi sataa lunta ja aamulla herätessäni maa oli valkoinen. Ja lunta on tullut lisää niin, että ladut ja rinteet ovat käytössä. Hiihtokauden alkaminen on helpottanut kovasti sopeutumistani arkeen.
Kotiinpaluun iloa ja tyytyväisyyttä lisäsivät perheen ja ystävien tapaamisen ohella ehdottomasti saavutetut tavoitteet! Erittäin suuri kiitos kaikille, jotka ovat osallistuneet tukemiseeni rahallisen tavoitteeni saavuttamisessa ja ylittämisessä! Nyt todella koskettavan kouluvierailun jälkeen voin kertoa kaikille, että rahoilla tehdään oikeita asioita. Vanhempien, opettajien ja koko kyläyhteisön suhtautuminen lapsiin ja koulunkäyntiin oli niin innostunutta ja arvostavaa. Ja lasten aktiivisuus ja ilo koulunkäynnistä oli uskomatonta!
Huom. Keräys jatkuu marraskuun loppuun!! Vielä ehtii osallistua!
Island Peak:n huiputtamisella hehkutan mielessäni usein! Unohduksiin on painunut lähes sietämättömän kova fyysinen ponnistus ja tunne, ettei koskaan enää! Päinvastoin; maailman vuoret kimaltelevat jäässä ja auringossa mielessäni ja kutsuvat minua uusille valloitusretkille! Näin siinä kävi. Ja näin arvelinkin käyvän jo etukäteen.
Se minkä toivoisin säilyvän mielessäni ja vaikuttavan elämääni jatkossa, oli matkalla jälleen kerran kirkastunut huomio vaatimattoman elämän onnellisuudesta. Tarkoitan tietenkin materiaalisesti vaatimatonta.
Kapualaisia on ikävä! Olitte niin ihania matkakumppaneita!
Tässä päällimmäisiä ja vielä tarkemmin analysoimattomia tuntoja!
terveisin Riitta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti